Hyppää sisältöön

Ohcejoga girku

Ohcejogageaidnu 564 , 99980 Ohcejohka

Ohcejoga girku

Girku lea rabas dilálašvuođaid áigge. Geassit dat lea geaidnogirkun. Girkus ordnejuvvojit ipmilbálvalusat sullii juohke goalmmát vahkos. Dasa lassin girkus doaimmahit vahkkomeassuid ja jaskesvuođa rohkosbottuid. Girkus doaimmahuvvojit maiddái Ohcejoga hávdái vitkamat, gástadilálašvuođat ja náittoslihttui viháheamit. Girkus sáhttet leat maiddái konsearttat. Girku akustihkka lea erenoamáš buorre.

Ohcejoga girku, báhppal, boares sáhkát ja girkostobut hábmejit ovttas Máttajávrre gáttis, Ohcejoga leagis, riikkaviidosaččat árvvolažžan namuhuvvon duovdaga, mii lea meroštallojuvvon álbmotduovdagin. Ohcejoga girku ja báhppal oktan šilljostobuinis leat oassi riikkaviidosaš huksenvuogi ovddasteaddjit Lappi-eanangottis. Sierra ahkásaš ordnejuvvon girkostobut dahket dán báikkis Suomas áidnalunddot historjjálaš girkoguovllu. Dat lea Musealágádusa suodjalan báiki. Ohcejoga girku lea gárvvásmuvvan jagis 1853 ja dan lea plánen Ernst B. Lohrman (1803 – 1870)

Ohcejoga girku lea sullii vihtta kilomehter Ohcejoga gili guovddážis máttás guvlui.

Girkus leat čohkkánsajit sullii 240.

Badjin girku balddas leat biillaid bissehanbáikkit. Lasi bissehanbáikkit leat Ohcejoga geainnu guoras girku ja girkostobuid gaskkas. Girkui lea easttahis johtin.

Girkus eai leat sierra jietnarustegat. Girkus lea gullanappárahta gievrudeaddji.

Girku bálddas lea easttahis inva-hivsset.

Induktiosilmukka
Inva-WC
Pysäköinti
Esteetön kulku